top of page

Tutustu Lagercrantz-suvun historiaan

"Giv mig ett språk och giv mig ett land, giv mig att älska älskade band, giv mig en krets, till vilken jag hör, giv mig ett mål att stupa för." Karl August Tavastjerna (1860-1898) 

Sukumme tarina saa alkunsa miehestä, jonka alkuperä on pysynyt arvoituksena sukupolvien ajan​. Johan Lagercrantz (tai Lägercrantz, kuten nimi joissain virallisissa asiakirjoissa kirjoitetaan) syntyy vuonna 1732, mutta hänen tarkka syntymäpaikkansa ja vanhempansa ovat edelleen vahvistamatta. Hänen elämänsä on täynnä käänteitä, jotka kuljettivat häntä halki Uudenmaan. 

 

Oppipoika Johan Lägercrantz ilmestyy historiankirjoihin Turussa nuorena sorvarioppipoikana vuonna 1753. Turun kämnerioikeuden pöytäkirjoista voi lukea käsityöläispiirien arjesta ja valvonnasta.

Vuonna 1761 Johan ilmestyy Tammisaaressa, sen ajan suositussa käsityöläiskaupungissa, jossa hän työskentelee sorvari Matts Holmbergin verstaassa. Sittemmin häntä puhutellaan "sorvarimestari" Lägercrantzina.​ Löydämme hänet Pommerin sodan jälkeen myös tittelillä "rustmästare" eli varusmestari Lagercrantz.

Johanin rinnalle löytyy Johanna Johansdotter Collin (1742–1820). Toisin kuin Johanin kohdalla, Johannan juuret on pystytty jäljittämään tarkasti Karjaalle, missä hän syntyi 8. joulukuuta 1742 Knasabackan kylässä. Hän oli Johan Hindrichssonin ja Maria Fransdotterin tytär ja kasvoi suuressa sisarussarjassa. Johan ja Johanna avioituvat tiettävästi 1760-luvun alussa. Heidän ensimmäiset yhteiset vuotensa kuluvat Tammisaaressa, missä Johan työskentelee sorvarina. Siellä perheeseen syntyy neljä ensimmäistä lasta: Lovisa Johanna (1762), MariaSophia (1763), Johan (1765) ja Carl Fredrik (1768). Vuoden 1769 tienoilla perhe suuntaa kohti Vihtiä, joka muodostuu heidän loppuelämänsä kiintopisteeksi. Vihdissä perhe kasvaa vielä viidellä lapsella: Christina Elisabeth (1771), Caisa Maria (1773), Clara Eleonora (1778), Gustaf Adolph(1780) ja lapsena menehtynyt Henrik Gabriel (1784–1789).

Vihdin vuodet kuluvat useissa eri kylissä ja taloissa, kuten Sukselan Sipilä-Rylmojassa ja Hultilan Wärässä. Perhe asettuu lopulta Pietilän taloon. Sorvarimestari ja varusmestari Johan Lagercrantz menehtyy Vihdin Pietilässä 19. maaliskuuta 1802 noin 70 vuoden ikäisenä.​ "Rustmästaren Johan Lägercrantz (död af ålderdoms bräcklighet, begrofs med ringning och skrudgång, nedsatt i Kyrkogården." Rustmästare eli rustmestari tai varusmestari oli aliupseerin arvo ja vahvisti, että sorvarista tuli myöhemmin sotilasuran myötä säätyläisarvon omaava henkilö ja hänet haudattiin kirkonkellojen soiton ja juhlakulkueen saattelemana. Johannan viimeiset vuodet ovat vähävaraisia. Hän asuu poikansa Adolphin luona, ja kuolee 17. helmikuuta 1820 kunnioitettavassa 77 vuoden iässä. Knasabackasta lähtenyt Johansdotter haudataan Vihdin kirkkomaan varattomille varattuun osaan.

Mistä Johan todella tuli? Entä mistä suvun sinetti on kotoisin? Onko sinetti todella aatelinen, niinkuin jotkut väittävät? Vuosien saatossa on esitetty monia teorioita ja arvauksia, mutta lopullista vastausta ei vielä ole löytynyt. Tämä sivusto on osa tutkimusmatkaa, jota teemme ymmärtääksemme menneisyyttämme paremmin.

 

kristiansand_740x334.JPG
  • Facebook Basic
  • Twitter Basic
  • Vimeo Basic

© 2023 by ROGER FORBES. Proudly created with Wix.com

bottom of page